Mikä on riittävän hyvää vaikuttavuutta?

Viime vuosina vaikuttavuus-teema on noussut entistä enemmän esille työllisyyspalveluista ja niiden hankinnoista keskusteltaessa. Palveluntuottajana olemme jo vuosia seuranneet palveluidemme vaikuttavuutta ja kehittäneet seurantaan käytettäviä tapoja ja työkaluja. Halusimmekin vauhdittaa keskustelua näistä aiheista ja toteutimme Vaikuttavat hankinnat -webinaarin 11.9.2024 yhdessä konsortiokumppaneiden kanssa. Tässä blogissa käyn läpi webinaarin herättämiä ajatuksia ja viittaan joihinkin tilaisuudessa esitettyihin puheenvuoroihin.

Kaikilla työllisyydenhoidon toimijoilla tuntuu olevan sama unelma: kunpa palvelut voitaisiin toteuttaa niin hyvin, että jokainen osallistuja saavuttaisi palvelulle asetetun tavoitteen! Haluamme luoda työtä, onnistumisia, hyvinvointia ja mahdollisuuksia niin yksilöille kuin laajemmin koko yhteiskunnalle. Palveluntuottajan roolissa näemme valtavasti mahdollisuuksia onnistumisille. Toisaalta mahdollisuuksia voivat heikentää monenlaiset palveluun, sen hankintaan sekä ympäröivään yhteiskuntaan liittyvät seikat.

”Haluamme luoda työtä, onnistumisia, hyvinvointia ja mahdollisuuksia niin yksilöille kuin laajemmin koko yhteiskunnalle.”

Avainasemassa nykytilan tunteminen ja mallintaminen

Vaikuttavista hankinnoista puhuttaessa herää kysymys: mikä vaikuttavuuden taso on riittävä? Miten tavoite asetetaan sellaiseksi, että se on mahdollista saavuttaa niillä resursseilla, joita hankkijalla on mahdollisuus kohdentaa palveluun? Jussi Pyykkösen puheenvuoro webinaarissa avasi tähän aiheeseen käytännönläheistäkin näkökulmaa. Hänen mukaansa tulosperusteisen hankintamallin lähtökohtana on hankintamallin luominen. Tämän edellytyksenä on nykytilan mallintaminen.

Kun siis luodaan työllistymiseen tähtäävän palvelun hankintamallia, ensin pitäisi tietää, kuinka paljon työllistymisiä tapahtuu ilman mitään palvelua. Tältä pohjalta voidaan luoda tavoitetaso vaikuttavuudelle. Tulosperusteinen malli on kuitenkin luotava niin, että se ei johda palveluntuottajia taloudellisesti kestämättömiin tilanteisiin. Mallin tulisi siis olla sopiva yhtä lailla hankkijalle kuin palveluntuottajallekin. Hankkijan tehtävä vaikuttavuushankinnassa ei siis ole yksinkertainen, ja siinä onnistuminen edellyttääkin aktiivista markkinavuoropuhelua.

”Meillä on vuosien kokemus siitä, millaisia työllistymisen esteitä työnhakijat kohtaavat ja minkälainen palvelu sopii parhaiten kullekin kohderyhmälle.”

Markkinavuoropuhelujen kautta palveluntuottajat voivat rikastaa yhteistä keskustelua muun muassa laajalla kohderyhmätuntemuksella. Meillä on vuosien kokemus siitä, millaisia työllistymisen esteitä työnhakijat kohtaavat ja minkälainen palvelu sopii parhaiten kullekin kohderyhmälle. Meillä palveluntuottajilla on myös näkemystä siitä, mitkä palvelun raamit hankaloittavat tavoitteeseen pääsemistä ja mitkä edistävät sitä.

Joustavat toimintatavat lisäävät vaikuttavuutta

Mika Pyykkö muistutti omassa puheenvuorossaan siitä, että suoritteen lisääminen ei ole sama kuin vaikutuksen aikaansaaminen – etenkään, jos suoritteen lopputuloksena ei ole haluttua vaikutusta. Minulle tämä kertoo siitä, että hankkijan kannattaa harkita erityisen tarkasti, minkälaisia suoritteita vaikuttavuusperusteiseen palveluun sisällytetään. Esimerkiksi ennakkoon määritellyllä frekvenssillä toistuvat yhteydenotot asiakkaisiin eivät välttämättä edistä palvelun vaikuttavuutta. Jokaisen asiakkaan tilanne on erilainen – toinen tarvitsee tiheämpää yhteydenpitoa ja toiselle riittää harvemmin toteutetut valmennustapaamiset tai yhteydenotot. Mikäli yhteydenpidolle on etukäteen määritelty tietty rytmitys, osa yhteydenotoista ei todennäköisesti palvele tarkoitustaan, kun valmentaja kontaktoi asiakasta vain toteuttaakseen palvelusopimusta.

”Kun palvelutavan valintaan annetaan mahdollisimman vapaat kädet, resurssit kohdistuvat aina vaikuttavuuden aikaansaamiseen.”

Tulosperusteinen palvelu olisikin hyvä suunnitella niin, että palveluntuottaja voi valita ne toimintatavat, jotka johtavat parhaaseen lopputulokseen. Palveluntuottajan olisi pystyttävä myös räätälöimään palvelua sellaisiinkin tilanteisiin, joita ei välttämättä ole osattu hankinnan suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon. Kun palvelutavan valintaan annetaan mahdollisimman vapaat kädet, resurssit kohdistuvat aina vaikuttavuuden aikaansaamiseen.

Tarvitaan realistisia mutta riittävän kunnianhimoisia tavoitteita

Entä minkälainen vaikuttavuustavoite olisi sopiva? Otan esimerkin, joka perustuu Eezy Työllisyyspalveluiden palveluihin sekä siihen, mitä palvelut voisivat parhaimmillaan tuottaa, mikäli niissä ei esiinny paljoa tuloksen tekemistä hidastavia elementtejä. Esimerkiksi työhönvalmennuspalvelun vaikuttavuustavoite (työllistyneet ja opiskelemaan lähteneet) voisi olla noin 50–60 %. Tavoitteessa on otettu huomioon se, että palvelun asiakaskunta on yleensä melko etäällä avoimista työmarkkinoista ja tarvitsee runsaasti tukea reippaammin edetäkseen. Tulostavoite 70–80 % (työllistyneet) voisi puolestaan olla sopiva rekrytointikoulutukselle tai vastaavalle palvelulle, johon sisältyy myös enemmän osallistujavalintaa kuin valmennuspalveluissa.

Oma näkemykseni on, että tulosperusteisten palvelujen tavoitteiden tulisi olla realistisia, mutta riittävän kunnianhimoisia, jotta ne kirittävät palveluntuottajia kohti parasta mahdollista tekemistä. Myös pieni kilpailuasetelma kahden tai useamman palveluntuottajan välillä voi kokemuksemme mukaan antaa lisäpotkua tulosten tavoittelemiseen. Sen sijaan epärealistiset ja korkealle karkaavat vaikuttavuustavoitteet saattavat viedä pohjaa hankkijan ja palveluntuottajan väliseltä yhteistyöltä. Yhteistyön perustana on aina myös luottamus ja yhteinen ymmärrys käsillä olevista haasteista ja mahdollisuuksista.

Marika Lehtonen

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Eezy Työllisyyspalveluissa ja on koulutukseltaan sosiologi sekä ammatillinen opettaja.

Vaikuttavat hankinnat -webinaari

• Vaikuttavat hankinnat -webinaari järjestettiin 11.9.2024.
• Puhujina tilaisuudessa olivat vaikuttavuusasioiden huippuasiantuntijat Jussi Pyykkönen, Santtu Sundvall, Mika Pyykkö ja Samir Omar.
• Webinaarin järjesti konsortio, johon kuuluu Eezy Työllisyyspalvelut, Live-säätiö, S-Pankki ja SunUra.
• Tilaisuuteen osallistui noin 100 työllisyyspalveluiden hankkijoiden edustajaa.